Kävely vs. salitreeni?
03.11.2020
En voinut olla tarttumatta Aamulehden artikkeliin 01.11.20, jossa UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari ohjeistaa ihmisiä mieluummin kävelylle kuin salille…Hmm..En tietenkään kyseenalaista hänen mielipidettään, mutta olen hiukan erimieltä hänen kanssaan. Onneksi voin omassa blogissani niin tehdä. 😉
Hän kysyy artikkelissaan että: Kumpi on parempi: pari kertaa viikossa raskas jumppatunti, kovatehoinen salitreeni vai arkikävely paikasta toiseen? Harva nimittäin nauttii veren maksu suussa paahtamisesta. Siksi raskas liikunta jää alkuinnostuksen jälkeen helposti tekemättä. Myös turvallisuus houkuttelee kävelemään. Käveleminen ei liity yhteiskuntaluokkaan. Kävely on Suomen suosituin laji.
No niin mietitäänpä hetki..haluan ottaa tähän asiaan kantaa varsinkin seniori-ikäisten ihmisten kautta.
Jostain syystä vielä monet ihmiset näkevät voimaharjoittelun samoin, kun katsoisivat veren maku suussa treenaavaa doping aineilla täyteen pumpattua nuorta kehonrakentajaan hiki otsalla lihakset pullistellen.
Ajatellaan, että liikunnan hyödyt liittyvät aina kestävyystyyppiseen, aerobiseen urheiluun, jota jokainen voi tehdä silloin kun haluaa. Se ei vaadi merkkivaatteita eikä rahaa asian suorittamiseen. Kävely ja lenkkeily on siis joka ihmisen urheilulaji. Kyllä tietysti, jos haluaa asian näin nähdä. Haluaisinkin hieman oikoa niitä käsityksiä voimaharjoittelua kohtaan, joihin törmään todella usein.
Ensinnäkin: voimaharjoittelun ei tarvitse olla veren maku suussa tehtävää toimintaa. Lienee päivän selvää, että hyvin tehdyn ohjelman kanssa tarkoitus on, että puhumaankin pystyy ohjelman aikana eikä veri lennä 😉
Lihasvoimaharjoittelun yhteyteen ainakin minun ohjelmissani paneudun myös liikkuvuus- ja tasapaino asioihin sekä nivelten liikkuvuuteen ja lihashuoltoon.
Lihasvoimaharjoittelu on tärkein liikuntamuoto, kun otetaan huomioon nykyinen ikärakenne yhteiskunnassamme. ( lainaan suoraan lausetta Turun yliops.sisätautien johtajalta Jan Sundellilta).
Ikävä kyllä pahimmillaan lihaskato ilmenee siten, että lähes kaikissa vakavissa sairauksissa lihaskato on itsenäinen riskitekijä ennenaikaiselle kuolemalle iäkkäillä ( British Medical Journal). Tästä esimerkkinä sydämen vajaatoiminta ja syövät: esim. syöpäpotilaista n. 30% kuolee lopulta lihaskatoon! ( lähde Jan Sundell).
Yli miljoonalla suomalaisella on jokin tuki- ja liikunta- elinvaiva. Suomalaisista yli 150 000 sairastaa lonkan nivelrikkoa ja yli 200 000 polven nivelrikkoa. Yli 75-vuotiaista 80 %:lla on nivelrikko. Käveleminen on usein hankalaa nivelten liikerajoitusten takia. Samoin nivelrikkoja voidaan lievittää, jos ympäröivät lihakset ovat kunnossa. Lihasvoimaharjoittelu on ainoa asia tekonivel-kirurgian lisäksi, josta on tutkimusnäyttöä nivelrikon hoidossa.
Kaikkien näiden asioiden jälkeen mietin, että mikä lopulta on turvallista liikkumista? Ikävä tosiasia on, että monet ikäihmiset pelkäävät kaatumista ja myös niiden asioiden ennaltaehkäisyyn voimaharjoittelu on todella tärkeä. Sitä voi tehdä myös ikävällä kelillä ja hyvin ohjelmoituna siitä saa todella erinomaisen liikunnan muodon myös sosiaalisesti. En aliarvioi kävelyn merkitystä, joka varmasti yhdistettynä voimaharjoittelun kanssa tuottaa parhaat tulokset.
Kuitenkin omassa mielessäni edelleen ajattelen, että lihasvoima on erittäin tärkeä asia toimintakyvyn kannalta katsottuna. Lihasvoimaharjoittelulla saa hankittua lihasvoimaa nopeasti, kun mietitään siihen käytettyä aikaa. Lihasvoimaharjoittelu on myös turvallista, kun ohjelma tehdään hyvin ja itse liikkeet tehdään oikealla tekniikalla.
Saliharjoittelun ei myöskään ole kallista, mitä monesti luullaan. Tampereella esim Nääshallin saliin pääsee bussikortin hinnalla eikä tarvitse sitoutua mihinkään. Express-saleilla kk hinta on parin kympin hujakoilla, joten on itsestä kiinni mistä haluaa maksaa.. Eikä sinne salille tarvitse pukeutua merkkivaatteisiin!
Tänä päivänä saleilla näkee monen ikäistä ja kokoista ihmistä. Reippaasti kokeilemaan!
Nähdään salilla!
